muutosilmoitus

Voi kyllä, arvasitte oikein! Jokaisen opiskelijan tärkein kankaanpala on valtaisassa kokoluokassaan (mahtuu meinaan toppavaatteet hyvin alle..) saapunut keskuuteeni! Ilmassa on suuren opiskelijajuhlan tuntua, koska haalarit pääsevät neitsytmatkalleen jo illalla, kun ohjelmassa ovat kastajaiset. Oi tätä opiskelijaelämän auvoa.<3

Ja sitten vielä: tiedän, että edellisen kerran kirjoitellessani en ollut kovinkaan innokas tästä Vaasan keikastani. Lienee kuitenkin aika tehdä muutosilmoitus aikaisempaan: voisin jäädä tänne, jos nyt en ikiajoiksi, niin ainakin viideksi vuodeksi.

Kylteri kiittää ja kuittaa... ja sovittaa haalareita vielä kerran... ;)

perillä on tuolla...

Kirjoitan junassa. Koska virustorjuntani teki tenän, en voi laittaa tekstiä näkyviin teille kaikille reaaliajassa, vaan joudutte eläytymään tunnelmiini vasta kun olen turvallisesti kotona. Kotona on hassu käsite. Olen menossa kotiin… ei.. olen menossa opiskeluasuntooni.. koti on edelleen koti – siellä missä on isä ja äiti ja sisko ja koira. (Uskokaa tai älkää, mutta kyyneleet ovat nyt aika lähellä.)

Tuntuu, että olisin lähdössä matkalle… muutaman päivän viikonloppulomalle. Erotus on vain se, että tulen viikonloppulomailemaan tästä hetkestä aina toukokuulle asti. Tämä muuttoni Vaasaan tuntuu lähinnä kivalta kokemukselta.

Niin…

….kokemukselta…

… vähän niin kuin kadenssilta – viulusoololta ehkä…

... ja sen jälkeen kappale jatkuu normaalisti, kuin kadenssia ei olisi ollutkaan...

… muutama kuukausi kaukana…

… yli kolmen tunnin junamatkan päässä...

en siis ole kovin innokas jäämään pidempään.

Soitinkin jäi kotiin… takkahuoneeseen - sinne samettisuojan alle, nuottitelineen viereen. Yritin harjoitella varastoon, mutten uskaltanut, koska elän toivossa, että pian olen taas kotona harjoittelemassa taas. Ensi kerralla otan kyllä soittimen mukaan. Tämän viikon aion tehdä mentaaliharjoituksia.

Ja näin lopuksi, ystävät ja läheiset: älkää pahastuko, jos en soittele näin aluksi, vaikka lupasin. Se ei johdu siitä, että olisin unohtanut teidät. En vain ehkä pysty vielä puhumaan teille, koska tiedän, että te olette siellä ja minä täällä.

kuulumisia joulukuusen viereltä

Ikävää, että joudun taas aloittamaan pahoittelemalla laiskaa suhdettani kirjoittamiseen. "On taas pitänyt kiirettä" ja niin edelleen..

Olen pitänyt syksyn ajan ylioppilaskirjoitusten jälkeistä välivuotta – joka kohdallani (luojan kiitos) osoittautuikin vain välipuoleksivuodeksi. Pieni omaisuuteni onkin jo kasattu muutamaan pahvilaatikkoon, ja huomenna suuntana on Pohjanmaa, tarkemmin sanottuna Vaasa (eller Vasa på svenska).

Muutaman viime viikon ajan ajatukseni ovat täyttäneet (siis jouluhössötyksen lisäksi) lähinnä keittokauhat, padat ja kattilat. Mukavampaan osuuteen; verhoihin ja sisustustarvikkeisiin, en ole vielä ehtinyt, mutta elän toivossa, että asia korjaantuu, kunhan näen tulevan asuntoni livenä. Tällä hetkellä koko asumus on minulle lähinnä pohjapiirustus ja neliö(milli)metrejä.

Tänään on kylläkin luvassa ainakin sänkyshoppailua. Luulenpa, että sängyn lisäksi mukaan tarttuu ainakin ihanan paksu untuvapeitto ja uusi tyyny. Jos energiaa riittää, aion törsätä välipuolenvuoden aikana tienaamiani pennosia myös sisustukseen liittyen. Haaveilen mustasta tai tummanharmaasta päiväpeitosta, joten sopivan yksilön sattuessa kohdalle, saatan käyttää muutaman euron;)

Vaasan lukaalini kaipaa myös kirjoituspöytää, jonka toivon löytäväni Ikeasta… Oikeastaan olen jo katsastanut sopivan yksilön, mutta en ole vielä päässyt paikan päälle vinguttamaan visaa, jotta saisin tuotteen itselleni. Toisin kuin monet muut nykyään, vierastan nettikauppoja, joten ainoa vaihtoehto on siis hypätä auton rattiin (niin epäekoa kuin se onkin) ja huristella motaria Tampereen tai Helsingin suuntaan.

Taas kerran olen vakaasti päättänyt, että alan kirjoittaa blogiani aktiivisemmin… niinpä niin.

Nähdään huhtikuussa… tai jotain sinnepäin!

(KUVA: www.asko.fi)

Sweet dreams are made of these...

Vaikka omaa kämppää (saatika sitten opiskelupaikkaa) ei vielä olekaan, yöuneni ovat tulvineet seuraavan kaltaisia KunMinullakinOnOmaAsunto-juttuja.

Jo pitkäaikainen rakkauteni - ah, niin ihana - NEW WAVE!!

(kerrottakoon toki, että tämän astiasarjan hankkiminen ei enää ole

vain unissani... se vain kaipaa hieman täydennystä)

Ai miten niin muka kamera ei ole omakotijuttu???

Tämä kaveri taitaa olla myöskin väärässä kategoriassa ... siis: KunMinullakinOnOmaPalatsi, niin ehkä mulla on myös varaa tällaiseen;)

Mutta näitä ostan vasta sitten kun minulla on oma asunto...

ihan vain siksi, että äidin mielestä söpöihin purkkeihin tuhl.. sijoittaminen ei kannata!

Kuvat:

havens.co.uk

canon.fi

www.midcenturymodernfurniturethenandnow.com

www.luckyscent.com/images

After silence

Ajattelin aloittaa tämän(kin) postauksen selittämällä, miksi ei ole blogielämä oikein maistunut. Ensimmäinen syy on se, että viimeaikoina on vain yksinkertaisesti tuntunut siltä, että mitään sanottavaa ei ole. Toinen syy on ... noh kesä.

Tämä kesä oli mukava - ei ehkä maailmankaikkeuden paras, mutta kokonaisuudessaan oikein kiva. Siihen sisältyi työntekoa enemmän kuin laki sallisi, joten lomailun makuun ei oikein ehtinyt päästä. Ehkä juuri siksi kesä olikin huippuhauskan sijasta vain kiva. Onneksi tämän konttorirotan kuitenkin pelastivat viikonloput ja yöttömät yöt, jotka olivatkin sitten yhtäjaksoista ympäriinsä poukkoilua! Loppusaldona kesältä on siis auringon palvonnan, huvipuistohurjastelun, piknikkien ja muun hauskan lisäksi pilviä hipova univelka ja maata viistävät silmäpussit. Mutta väliäkö tuolla.

Vaikka Sinjan mielestä kesä ei todellakaan ole vielä ohi, olisin minä jo valmis toivottamaan syksyn - kaikkine kurakeleineen, pimeine iltoineen, putoavine lehtineen, villasukkineen ja kynttilöineen - tervetulleeksi. Mutta koska ystävät eivät jätä toisiaan pulaan, olen valmis käyttämään shortseja ja kesämekkoja vielä tovin säilyttääkseni illuusion yöttömistä öistä ja rantakeleistä - silläkin uhalla, että tämän vuoden syysflunssa sisältää tuplamäärän nenäliinoja ja aivastuksia;)


Ja kerrottakoon nyt vielä, että mulla oli suuri suunnitelma näyttää kesäpuuhasteluni runsain kuvin, mutta kun aloin kaivella tiedostoja, huomasin, että eipä niitä kuvia kauheasti olekaan. Nyt on siis tyytyminen näihin kolmeen, jotka minusta on kesän aikana maltettu räpsäistä - mikä siinä on, että kaikkein hauskimmista ja tärkeimmistä hetkistä ei koskaan tule otettua tarpeeksi (julkaisukelpoisia) kuvia?

tässä kuitenkin kuva tämän kesän, ja ehkä jopa tähänastisen elämäni, hienoimmasta saavutuksesta

Den glider in!

Sääntö nro.1 : Pukukoodina sini-valkoinen! Suomilasit kuuluvat luonnollisesti asustukseen, mutta myös vähemmän panostaneet leijonamielet hyväksytään joukkoon karjuvaan!


Sääntö nro.2 : Jotta kiekko-Leijonat yltäisivät huippusuorituksiin, täytyy koti-Leijonienkin olla kannustuskunnossa. Voiton avain löytyykin siis maailman parhaista kisaeväistä. Itse kisakatsomossa syöminkeinä oli juustoja, viinirypäleitä, omenalohkoja ja suolakeksejä. Erätauolla kipaistiin hakemaan pala suussasulavaa mud cakea kera mansikkasorbetin. Kiitos Sinme!
Näillä kuitenkin aloitettiin kotipuolessa:





Sääntö nro.3 : Leijonat ovat laumasieluja. Niinpä koti-Leijonien tulee ahtautua samalle sohvalle vieriviereen katsomaan tätä ilmiömäistä luonto-ohjelmaa, jossa leijonien tutit lahjoitettiin naapurimaahan ja Tre kronor devalvoitiin kertajytkyllä...! Avara luonto ja EKP voivatkin sitten ottaa mallia!




Sääntö nro 4: IHANAA JELLONAT! TORILLA TAVATAAN!!!

kuva: http://yle.fi

Paloja parhaasta

Joka vuosi sen toteaa uudelleen: kevät on ihmisen parasta aikaa. Varsin konkreettisesti tämän kokee abiturientti, joka on todennut, että valitsemansa yliopistohakukohteet eivät kiinnosta pätkän vertaa. Kun pakottavaa tarvetta pänttäämiseen ei ole, jää vain aikaa. Aikaa, jonka voi käyttää miten haluaa. Parasta aikaa.

Sen sijaan, että abi jäisi sohvalle makaamaan, ja katsomaan kuinka Sauna Belt tekee litteän vatsan vain 10 minuutin päivittäisellä käytöllä (tämän päivän erikoistarjouksella saat sen luonnollisesti super halpaan hintaan 99,90!!), hän on viettänyt viikon Adrianmeren rannalla, suunnitellut ylioppilasjuhlia (=ostanut mekon), leiponut, viettänyt aikaa kavereiden kanssa ja muuta yhtä mukavaa.

Tässä muutama kuva viime viikoilta: